Robert Saviano on asialleen omistautunut kirjailija. Vuosikausia mafiaa tutkinut Saviano päätyi italialaismafian tappolistalle kirjoitettuaan menestyskirjan Gomorra vuonna 2006. Jatkuvassa poliisivartiossa elävä Saviano laajentaa aihetta alunperin jo 2013 julkaistussa kirjassa ”Zero zero zero: Raportti kokaiinikaupasta”, ja nyt käydään läpi mafian toimintaa eripuolilla maailmaa. Kokaiini on vain tekosyy teokselle, koska teos kartoittaa myös montaa muuta järjestäytyneen rikollisuuden alalajia.
Pelkkä omistautuminen ei kuitenkaan riitä. Kirja junnaan paikallaan, ja eri maiden eri rikollisjärjestöjen tekemisten seuraaminen käy raskaaksi. Lukukokemus muuttuu suoritukseksi, koska opus on yksinkertaisesti liian pitkä. Asia on sinänsä kiinnostavaa, mutta toisto kappaleesta toiseen, sivusta toiseen ja luvusta toiseen on liikaa. Ihmiskohtalot ovat kiinnostavia, mutta jotain jää uupumaan. Jos ei ole ihmisihminen, niin kappaleesta toiseen tykitettävät nimet eivät jää päähän ja tarinan seuraaminen on mahdotonta ilman muistiinpanojen tekemistä.
Jäin kaipaamaan myös tietoa kokaiinista itsestään: tietoa kokapensaan sen viljelystä ja viljelijöistä, jalostusprosessista ja miksei myös makoisia tarinoita valmiin tuotteen käytöstä. Nyt keskityttiin vain logistiikkaan. Tosin turha rutista, koska juuri sitähän takakannessa luvattiin.
En pitänyt liiemmin myöskään Gomorran elokuvaversiosta, joten voi olla, etten yksinkertaisesti pidän kirjailijan tyylistä. Jos se uppoaa, niin saatat pitää tästäkin. Kirjailijan tyyli on omalaatuinen, joten se todennäköisesti jakaa lukijansa. Kokeile siis ennen lukemiseen sitoutumista aukeama tai kaksi, sillä ensivaikutelma piti ainakin minun kohdallani paikkansa.
Arvosana: 2/5
