Vakooja on Arturo Perez-Reverten toistaiseksi tuorein suomeksi luettavissa oleva teos. Vaikka herra ei ole vielä ajatellut eläköityä, niin harmillisesti uusimpia kirjoja ei enää nähdä aiheelliseksi suomentaa. Ilmeisesti ruosteessa olevaa espanjaa on pakko alkaa harjoitella, mikäli ei halua tyytyä suomennetun kirjallisuuden uusintakierroksiin (missä sinänsä ei ole vikaa, koska kirjat ovat kestäneet aikaa mainiosti).
Vakooja ei ole mikään kevyt kesäkirja. Tarina kertoo nimensä mukaan vakoojasta, Falcosta, joka saa tehtävän keskellä Espanjan sisällissotaa. Tapahtumat sijoittuvat sodan alkupuolelle, jolloin Saksa ja Italia ovat jo aloittaneet kohtuullisesti menestyneiden Francon kapinallisten tukemisen (ja Neuvostoliitto tasavaltalaisten), mutta maat ovat virallisesti vielä puolueettomia. Kirjassa on mukana joitain tositapahtumia, vaikka historiaa onkin muokattu juonen kuljettamiseksi. Ennen kirjaan tarttumista kannattaa kerrata sodan kulku lukukokemuksen kohentamiseksi, vaikka toimii tämä ilmankin.
Perez-Reverten tyyliin kirjassa maalataan synkkä maisema sodasta kaikkine julmuuksineen. Vallitseva kurjuus ja sodan järjettömyys välittyy lukijalle. Silti seassa on kirjailijalle ominaiseen tapaan myös tarkkaa ajankuvaa ja mahtavia maisemia, joihin lukijakin pääsee sisään.
Vanhemmalla iällä kirjailija on innostunut maisemien lisäksi kuvaamaan myös naiskehon kauneutta. Naisiin menevän päähenkilöt öiset retket on kuvattu suorasukaisella, mutta kirjan tyyliin sopivalla tavalla. Tässä kirjassa kaikki on sallittua, sillä se kertoo sodasta ja rakkaudesta.
Kirja on Perez-Reverten uuden tyylin mukaisesti lyhyt ja napakka lukukokemus. Aiempien teosten hidastempoisuus ja ympäristön tarkka kuvailu on jäänyt pois, joten aiemmin kirjailijaa vierastaneiden kannattaa antaa tälle uusi mahdollisuus. Edellisen kirjan (Kärsivällinen Tarkka-ampuja) kohdalla olin ihmeissäni uudesta tyylistä, mutta kyllähän tämä toimii. Etenkin dekkarien ja historian ystäville tässä on varma kesäkirja.
Arvosana 4+/5
