Vain yksi jäi – nimittäin nykyihminen. Brittiläisen antropologin Chris Stringerin kirja valottaa oman lajimme ja edeltäjiemme historiaa kymmenien miljoonien vuosien taakse. Stringer käy läpi ihmisen evoluution kehittymistä kronologisesti, ja tapahtumiin tutustutaan hänen oman uransa kautta.

Kirja-arvostelu Vain yksi jäi

Valitettavasti Vain yksi jäi on suoraan sanottuna h-e-m-m-e-t-i-n pitkäveteinen. Mielenkiintoinen aihe on vesitetty tylsällä tyylillä joka ei vaan jaksa pitää otteessaan. Vitsit eivät uppoa edes insinööriin! Kirjailijan tapa kasata jännitystä tyyliin ”aiheesta kerrotaan lisää luvussa X” alkaa kyrsiä aika pian, ja lukijan innostus ehtii lopahtaa kun tietoa pantataan. Kirja toiminee paremmin, jos lukija on syvällä aiheessa ja kokee eri teorioista kiistelystä lukemisen kiintoisana.

Minua kiinnostaneeseen nykytieteen näkemykseen päästään vasta kalkkiviivoilla, mutta silloin nenä ei irtoa kirjasta millään. Kirja suorastaan syttyy eloon vasta viimeisessä luvussa! Ratkaisu tekee kirjasta todella epätasaisen lukukokemuksen, ja mikä pahinta, oppi menee lukijalta ohi jos (vai kun?) hyytyy matkalle.

No mikä historiamme sitten on? Se selviää jo kirjan kannesta. Stringerin mukaan on kiistatonta, että ihmisen alkukoti on Afrikassa. Siellä on samanaikaisesti ollut lukuisia paikallisia populaatioita, jotka ovat useita kertoja levinneet myös Euraasiaan. Nykyihmisen perimään on sekoittunut mm. denisovanihmisen ja neandertalin geenejä, ja ihmislajit ovat yleisesti risteytyneet keskenään. Yllätyin, miten nykyihmisen biologia ei selitä sitä miten syrjäytimme muut lajit, vaan ulkonäkömme saattaa olla sukupuolivalinnan tulosta. Voisimme yhtä hyvin näyttää neandertalilta.

Kirjaa ei oikein voi suositella kuin aiheen tosifaneille. Ensimmäiset 200 sivua ovat pitkäpiimäisiä, mutta onneksi edes kirjan lopussa on onnistumisen hetkiä. Luulen, että ihan vaikka Wikipediaa kahlaamalla saa tyydytettyä tiedonjanonsa nopeammin ja hauskemmin.

Arvosana: 1/5