Törmäsin Apteekkari Melchiorin tekemisiin kaverin kirja-arvostelun myötä. Pokkari oli pakko pistää tilaukseen saman tein, sillä Indrek Harglan 1400-luvun Tallinnaan sijoittuva dekkari sisältää monta lupaavaa elementtiä: hansahommia, historiaa ja tarinankin pitäisi olla OK.
Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus toimii. Parasta antia on hansakaupungin elämän kuvaaminen sekä ajankuvan maalailu. Baltian saksalaishistoria avautuu kerrassaan erinomaisella tavalla. Tutuksi tulee kaupunkien maallinen hallinto, uskonnollinen elämä eri muodoissaan sekä ylipäätään tapa elää ja ajatella. Hargla tekee hyvää työtä.
Tarina pyörii saksalaisen ritarin murhan ympärillä. Onneton ritari vetää Toompealla viikon rännin, jonka päätteeksi hänet löydetään kaula katkaistuna suussaan gotlantilainen kolikko. Vouti kutsuu apteekkari Melchiorin apuun, ja pian raatoja alkaa tulla enemmänkin.
Tarina linkittyy erinomaisella tavalla todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Lukukokemus venyy, kun on pakko tutustua vitaaliveljiin tai mustapäiden veljeskuntaan ihan vaan pintapuolisesti. Hardla selvästi tuntee maansa historian perinpohjin.
Kirja jättää kaksijakoisen fiiliksen. Yhtäältä ajankuva ansaitsee täyden kympin, mutta toisaalta tarina ei kaikilta osin oikein pidä otteessaan, ja on monissa käänteissään hieman epäuskottava. Melchior on varsinainen meedio parsiessaan kasaan tapahtumien kulkua, mutta voi olla, ettei asia häiritse kuin kaltaistani skeptikkoa pilkunviilaajaa.
Kokonaisuutena Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus on ehdottomasti lukemisen arvoinen mikäli historia yhtään kiinnostaa. Bonuksena kirja nostaa matkakuumeen, jonka parantaminen – kerrankin – onnistuu edullisesti.
Arvosana: 4+/5
