Ampiaistehdas on Iain Banksin (1954-2013) ensimmäinen julkaistu teos, joka pääsi kirjakaupan hyllyyn vuonna 1984. Iain päätti jo 11-vuotiaana ryhtyä kirjailijaksi, mutta julkaisusopimusta hän ei saanut aikaan scifi-kirjoillaan. Kolmikymppinen Banks päätti kokeilla reittiä takaoven kautta, ja onnistuikin maan pinnalla pysytelleellä Ampiaistehtaalla. Sen menestys mahdollisti myös scifin julkaisun (nyt nimellä Iain M. Banks), ja Banks pystyi keskittymään kirjoittamiseen täysipäiväisesti aina ennenaikaiseen kuolemaansa saakka.
Ampiaistehdas ei ole mitään peruskauraa, vaikkei scifiä olekaan. Päähenkilö on 16-vuotias Frank, joka asuttaa isänsä kanssa pientä saarta Skotlannin vuonossa. Frank ei ole virallisesti olemassa, koska hippi-isä ei ole ilmoittanut hänen olemassaolostaan viranomaisille. Koulun sijaan poika viettää päivät rituaaliensa parissa, mm. ruokkien Tehdastaan ampiaisilla ja ylläpitämällä uhripaaluissaan tuoreita lokinpäitä. Eläimiin kohdistuvien julmuuksien lisäksi pojalla on kontollaan myös ihmishenkiä, ja samaa vikaa on hänen koiria polttavassa veljessään.
Menestyskirjaa on moitittu sen väkivaltaisuudesta. Kieroutuneelle mielelleni yksityiskohtaisesti kuvattu väkivalta ja Banksin viljelemä musta huumori sopivat mainiosti, mutta kukkahattutätien ei kannata vaivautua. Kirja on onnistunut kuvaus lapsuuden haaverin vammauttaman nuoren sielunelämästä kaikkine pakkomielteineen. Tarina vie takaumien kautta mukanaan vastustamattomasti, eikä kirjaa voi päästää kädestään ennen pettymyksen aiheuttanutta loppuhuipennusta. Jälkeenpäin tosin mietin, oliko loppu edes oikeasti pettymys…
Kirjaa lukiessa jää pohtimaan miksei tästä ole tehty elokuvaa? Fiilis on sama kuin Banksin ensimmäisessä scifi-julkaisussa Consider Flebas, josta saisi mainio toimintaelokuvan, Ampiaistehdas taas on valmis käsikirjoitus surrealistiseen mestariteokseen. Frankin rituaalit tuulenpieksemällä saarella (tai jonnekin muualle sovitettuna) toimisivat varmasti myös liikkuvana kuvana.
Iain M. Banksin koko tuotanto (nyt puhutaan siis scifistä) löytyy jo hyllystä, ja osa kirjoista on tullut luettua useampaan kertaan. Ensimmäisen lukukokemuksen perusteella myös ”normibanks” on vahvaa kerrontaa, joka pakottaa aloittamaan seuraavan kirjan saman tien. Kirjaston tarjoaman ensiavun jälkeen on aika napsutella Amazonin ostoskoriin koko tuotanto, josta on harmillisesti suomennettu vain kolmasosa. Päällimmäinen ajatus kirjan jälkeen on: miksen ole lukenut näitä aiemmin?
Arvosana:
5/5
