Tykit, taudit ja teräs selittää miksi eurooppalaiset kansat päätyivät maailman johtoasemaan 1900-luvulla, ja miksi euraasialaisen Kiinan asema on vaihdellut maan valtavasta koosta huolimatta. Jared Diamondin erinomaisesti aikaa kestänyt tietokirja vuodelta 1997 on edelleen jopa yllättävän ajankohtainen antaessaan faktoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tunsin pakottavaa tarvetta lukea Tykit, taudit ja teräs uudelleen muutaman yhteensattuman johdosta: ensinnäkin triaskauden elämän monimuotoisuutta käsitellyt Ihmeellinen elämä ja tyttären iltasatuna luettu lasten evoluutiokirja saivat minut pohtimaan evoluutiota yleensä, Sinuhe egyptiläinen miettimään sivilisaatioiden syntyä, ja Etymologian etymologia avarsi kielen merkitystä historiantutkimuksessa.
Diamondin esitys ihmiskunnan alkuvaiheista ja sivistyksen edellytyksistä on vakuuttava paketti. Metsästäjä-keräilijät eivät kykene ylläpitämään erikoistunutta yhteiskuntaa; vasta kasvien viljely ja karjatalous mahdollistivat niin suuren ruuan ylijäämän, että kaikkien panosta ruuan hankkimiseen ei tarvittu. Paikolleen asettunut yhteiskunta erikoistui ja uusia ammatteja syntyi: käsityöläiset, kauppiaat, sotilaat, papisto ja kuninkaalliset. Verojen laskenta kehittyy kirjoittamiseen (keksittiin vain kolme kertaa) mikä nopeuttaa kehitystä entisestään. Vetojuhdat ja pyörä nopeuttavat kaikkea työntekoa. Teräs ja tykit auttavat ensin pitämään kehittymättömämmät naapurit kurissa ja sitten alistamaan heidät.
Edellytykset Euraasiassa ovat ylivoimaiset muihin mantereihin verrattuna. Hedelmällisen puolikuun alueen heinäkasvien siemenet ovat ja luonnostaan suuria ja proteiinipitoisia, kun taas maissin jalostaminen suurijyväiseksi kestää vuosituhansia eikä se juuri sisällä proteiinia. Euraasiassa kesytetään vuohi, lammas, nauta, sika, hevonen, ja kana, mutta Amerikassa vain laama. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Australiassa ei ole mitään kotieläimiksi kelpaavia lajeja. Euraasiassa viljelykasvit ja kesytetyt eläimet leviävät myös helposti, koska mantere on itä-länsisuuntainen, kun taas tropiikki estää Amerikoissa ja Afrikassa tehokkaasti viljelykasvien leviämistä. Afrikassa myös tropiikin taudit tappavat hevoset ja naudat. Luonto antoi mahdollisuuden vain Euraasialle.
Paikalleen asettuneissa, väkirikkaissa yhteiskunnissa leviävät taudit. Monet sairautemme ovat peräisin kotieläimiltä, ja miljoonaväestö mahdollistaa laajat epidemiat. Esimerkiksi tuhkarokko ei voisi levitä metsästäjä-keräilijöiden parissa. Rutot, flunssat ja monet muut kulkutaudit jylläävät Euroopassa, mutta henkiin jääneiden vastustuskyky kasvaa. Amerikan ja Australian alkuperäiskansat kuolevat tuomiimme tauteihin, koska heillä ei ole vastustuskykyä – eikä heillä vastaavasti ole kotieläinten puuttuessa tauteja, jotka voisivat tappaa eurooppalaiset valloittajat.
Valtakuntien kasvu ja kirjoitustaito auttavat myös tekniseen kehitykseen. Siinä missä aboriginaalit eivät ikinä pääse kivityökaluja pidemmälle, työstivät heettiläiset terästä yli 3000 vuotta sitten – aivan kuten Sinuhesta opimme. Japanin samurait kieltävät tuliaseiden käytön, ja hoksaavat vasta 1800-luvun lopulla ajatuksen vaarallisuuden – ja nopeasti modernisoitu armeija nöyryyttää ylimielisestä Venäjän Tsushimassa 1905. Kulttuurin avoimuudella uusille ideoille on valtava merkitys, koska pikkuruinen Japani valtaa myös suuria osia sisäänpäinkääntyneestä Kiinasta.
Diamond osoittaa vakuuttavasti maantieteen sekä kasvien ja eläinten vaikuttaneen ratkaisevasti Euroopan dominanssiin modernina aikana. Euraasia oli ainoa paikka, missä oli viljelyskelpoisia kasveja, ja ruuaksi sekä juhdiksi sopivia eläimiä. Se johti tauteihin ja nopeaan tekniseen kehitykseen. Muiden alueiden ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta.
Kirja laittaa pohtimaan kolonialismia. Euraasian valtiot laajensivat alueitaan poikkeavin tavoin, eikä siirtomaa-alueita voi käsitellä yhtenä ryhmänä. Espanja (p. Brasilian kohdalla Portugali) valloitti Amerikat Kaliforniasta etelään, ja nykyinen väestö on pitkälle espanjalaistaustaista alkuperäisväestön kuoltua tauteihin. Australiassa ja Etelä-Afrikassa Orange- sekä Fish -jokien eteläpuolella oli ainoastaan metsästäjä-keräilijöitä, jotka englantilaiset ja hollantilaiset ajoivat tieltään vallaten parhaat viljelymaat – joita alkuperäiskansat eivät kyenneet viljelemään sopivien kasvien puutteessa (eurooppalaiset toivat ilmastoon sopivat kasvit mukanaan). Afrikan trooppisia alueita eurooppalaiset eivät asuttaneet, ainoastaan hallitsivat – ja paikalliset olivat ajaneet muut paikoiltaan!
Ihmisryhmät ovat jatkuvasti vallanneet alueita toisiltaan. Jo ennen eurooppalaisia muut maatalouden omaksuneet ryhmät ovat työntäneet metsästäjä-keräilijöitä tieltään. Kielen avulla voidaan päätellä esihistoriallisen ajan tapahtumia, ja sen perusteella Euroopan omatkin alkuperäiskansat ovat joutuneet indoeurooppalaisia kieliä puhuneiden valloittajien alistamaksi. Kysymys esimerkiksi kolonialismin hyvittämisestä mustille on järjetön, koska eihän asiaa voisi siihen jättää: sen jälkeen mustien pitäisi hyvittää khoisaneille heidän kokemansa vääryys, sillä bantukieliä puhuvat ajoivat khoisankieliä puhuvat pois laajoilta alueilta Afrikassa. Ylipäätään koko hyvityksen haku on absurdia, koska rajanveto on mahdotonta. Ja miksi tyytyä kolonialismiin, sillä myös Euroopassa on paljon vääryyksiä kokeneita: toisen maailmansodan jälkeen Suomelta vietiin Karjala, eikä viiden miljoonan saksalaisen pakkosiirtokaan ole mitätön juttu… vaikeaksi vetää! Rajanveto siitä kuka on oikeutettu ja mihin on yksinkertaisesti mahdotonta, puhumattakaan siitä mitä pitää tehdä heille, joilta viedään maat hyvitystä varten.
Tykit, taudit ja teräs kertoo selkeästi miksi olemme päätyneet nykyajan maailmaan. Enää maantiede ei vaikuta, sillä kaikki maailman viljelykasvit ovat jokaisen saatavilla. Kuten Diamond toteaa, etnisten ryhmien välillä ei ole merkittäviä älyllisiä tai biologisia eroja, joten ratkaisevaan rooliin nousee kulttuuri: menestyksen ratkaisee avoimuus uusille ajatuksille vanhoihin perinteisiin nojaamisen sijaan.
Diamondin teos on edelleen ykkösteos aiheesta. Tätä voi suositella kaikille aiheesta ja yleensä historiasta kiinnostuneille. Ikä ei paina klassikkoa.
Arvosana: 5/5
