Lokomo – Nostureita Suomesta on historiikki kotimaisesta nosturiosaamisesta. Tamperelainen konepajayritys valmisti alun perin höyryvetureita, mutta sotien jälkeen siitä tuli perisuomalainen monialayritys, joka valmisti myös metsäkoneita, vaijerikaivinkoneita, tiehöyliä ja jopa merentutkimusaluksia. Nostureita valmistettiin 1960-luvulta alkaen kolmen vuosikymmenen ajan.
Kirjan julkaissut nosturihistoriallinen seura eli teos lienee harrastepohjalta laadittu. Rakenne kärsii luettelomaisuudesta, eli käytännössä teoksessa listataan kaikki Lokomon valmistamat nosturit. Teksti toistaa itseään, eikä tekniikasta yleisesti kiinnostunut jaksa lukea kuin parin kiinnostavimman oloisen mallin tarinaa. Nosturimiehille kotiarkistojen kätköistä kaivetut kuvat nostureista tositoimissa lienevät täyttä timanttia.
Kirjaa lukiessa Lokomon tarinaa tulee peilattua Björn Wahlroosin elämäkerran tapahtumiin. Lokomo myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1970, myöhemmin konepaja oli osa Raumaa, ja vuodesta 2015 alkaen Hataanpään tehtaita on pyörittänyt Metso. Pääomaköyhässä Suomessa keskityttiin 1990-luvulle saakka kakun jakamiseen sen kasvattamisen sijaan, mikä näkyy nosturibisneksessä liian laihana kehitysbudjettina ja olemattomina myynti- ja markkinointiponnisteluina. Vaikka kirjailija vetäisikin kotiinpäin, vaikuttavat nosturit olleet ihan käypiä pelejä suhteessa kilpailijoihin, mutta vaikea niitä on asiakkaiden ostaa jos myyntiin ei panosteta. Ja kun bisnes ei skaalaa, on pienimuotoinen nosturirakentaminen kannattamatonta ja ajetaan jossain kohtaa alas.
Kirja on ihan leppoisaa silmäiltävää, johon yhtymäkohdat aiemmin luettuun avarsivat näkemystä suomalaisen teollisuuden tilasta YYA-Suomessa. Mukava opus isojen koneiden ystäville.
Arvosana: -/5
