Koodinimi Taiga jatkaa siitä mihin Vasen ranta jäi. Katariina on piilossa Korsikalla, ja hänen isänsä puolestaan on ranskalaisten vankina. Pahat patonkimiehet aikovat tappaa heidät kaikki – jaiks!
Juoni jatkaa överillä linjalla pitkin poikin Korsikaa, Ranskaa ja Belgiaa. Katariina ja ystävänsä Camille paljastavat jatkuvasti uusia puolia itsestään, ja tarina soljuu ripeästi eteenpäin. Pahiksille käy hassusti, osin omasta toiminnastaan johtuen, ja osin tytöillä on parempi tuuri. Huumoriakin tästä löytyy kuten Vimmalta voikin odottaa.
Koodinimi Taiga on mainio – ei tästä vaan voi olla pitämättä. Tarinaa ei oikein voi avata suuremmin spoilaamatta, joten tyydyn toteamaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita tarjottavan riittävästi.
Suosittelen – mutta lue ensin se Vasen ranta vaikkei se ihan yhtä hyvä olekaan!
Arvosana: 4-/5
