Toiveet ja Kohtalo on Niklas Natt och Dagin (kyllä, hänen sukunimensä on oikeasti Yö ja Päivä) neljäs teos. Tällä kertaa Natt och Dag hylkää 1700-luvun lopun Tukholman ja ajassa siirrytään kolme vuosisataa taaksepäin 1400-luvun alkuun. Ruotsi on sekasortoisessa tilassa, kun talonpojat nousevat kapinaan Erik Pommerilaista vastaan Engelbrekt Engelbrektssonin johdolla. Tanskalais- ja saksalaisvalta saa riittää!
Niklas Natt och Dagg tarinoi tällä kertaa oman sukunsa tapahtumista. Natt och Dag on Ruotsin vanhimpia aatelissukuja, joka on aateloitu numerolla 13 ja sen historia tunnetaan aina 1200-luvulle saakka. Jotain siteitä löytyy Suomeenkin, sillä sukuun kuulunut Åke Axelsson (Natt och Dag) hallitsi läänityksenä Iin vapaaherrakuntaa vuosina 1652-1675. Suku kuitenkin menetti valtansa ja vaurautensa – kuten usein ajan saatossa käy – ja tällä hetkellä kirjailija lienee sen tunnetuin elossaoleva jäsen.
Tarinan päähenkilöt ovat nuorukainen Måns Bengtsson, isänsä Bengt ja tämän veljet Bo ja Nils – kaikki kirjailijan kaukaisia sukulaisia siis. Engelbrektin kapinoidessa lopputulos ei ole suinkaan selvä, joten veljekset joutuvat miettimään tarkkaan kenen puolelle asettua varsinkin kun onni vaihtelee. Voittajan tukeminen tietää valtaa ja häviäjän puolelle asettuminen tuhoa.
Tarina tempaisee mukaansa. Ruotsin historian lukemisesta on kerrankin hyötyä, mutta silti karttaa saa vilkuilla jatkuvasti selvittääkseen missä milloinkin tapahtuu. Pidän etenkin siitä, kuinka todellista valtaa käyttää Hansa, joka saa kuninkaatkin kalpenemaan. Toinen mainio keino on vuodenaikojen korostaminen: kesällä soditaan ja purhejditaan, talvet kerätään voimia linnojen suojissa. Tai ainakin melkein, talvinen taistelu kirjan loppupuolella on kaikessa raakuudessaan todella taidokasta kerrontaa.
Toden ja fiktion yhdistäminen toimii. Kokonaisuus on mainio: tämä on hyvää tavaraa ja kirjailijan toistaiseksi parasta tekstiä.
Arvosana: 4/5
