Kiinan aivosota länttä vastaan on Katleena Kortesuon yhteenveto Kiinan toimista länsimaita vastaan. Uutisotsikoissa on ollut vakoilevia kiinalaisautoja, koukuttavaa temutusta ja tietysti aivot tuhoava Tiktok. Onko kiinalaisuhka pelkkää foliohattuilua vai aito uhka?
Kirjan lukemisen jälkeen on aika selvää, että käynnissä on uusi versio kylmästä sodasta. Kommunistiblokin johtopaikka on vain vaihtunut Kiinaan ja kilpailukyky parantunut rajoitetun markkinatalouden ansiosta. Mitä on tapahtumassa?
Kiinan lain mukaan jokainen kiinalainen on velvollinen auttamaan pyydettäessä hallintoa, ja Kortesuo listaa lukuisia vaaranpaikkoja. Yliopistoihin saapuu Kiinasta poikkeuksellisen lahjakkaita ”vaihto-oppilaita”. Yhdessä tapauksessa bussilastillinen kiinalaisia tuli asentamaan kuvantamislaitetta ja pyysi pokkana pääsyä verkkoon. Vahinkoja on varmasti käynyt ja myös yrityksissä on lukuisia tietomurtotapauksia. Siitä huolimatta hälytyskellot eivät soi.
Kiinalaisten markkinaosuus elektroniikkalaitteissa, sähköautoissa, ja matkapuhelinverkkojen tukiasemissa on korkea, mikä aiheuttaa lukuisia riskejä. Huoneiston pohjapiirroksen laativa robottipölynimuri tai ympäristöään kuvaava lelukoira eivät kuulosta yksittäisinä asioina suurilta riskeiltä, mutta vaara syntyy kiinalaistiedustelun kyvystä yhdistää valtavat datamassat. Edes kiinalaisten sähköautojen valtavasta datavirrasta ei oikein osata huolestua, ja Kortesuo kritisoi autotoimittajia, jotka sivuuttavat koko ongelman. Kiinassa on rajoitettu hyvin tarkkaan minne vaikkapa Teslalla saa ajaa, mutta länsimaissa tietoturvaa ei oikein valvo kukaan.
Kiina voi myös toimia Venäjän bulvaanina. Epäilyttäviä kiinalaisostoksia on paljastunut mm. varuskuntien ja puolustusteollisuuden tehtaiden lähistöltä, sekä pääkaupunkiseudulle juomavettä toimittavan Päijännetunnelin vierestä. Ihmettelen miksi juuri nyt kiinalaisaluksista on pudonnut ankkureita, mutten muista yhdenkään Itämeren kaapelin katkenneen ennen Ukrainan sodan alkua.
Virkamiehet eivät myöskään ole hoksanneet, että koko joukkoliikenne voidaan lamauttaa sammuttamalla etänä bussit. Sama voidaan tehdä Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoille, joissa on Huawein tukiasemia. Myös aurinkopaneelien invertterit voidaan sammuttaa etänä. Entä lämpövoimala, jossa on kiinalaiselektroniikkaa? Paljonko Venäjä maksaisi avusta?
Osa riskeistä on jo konkretisoitunut. Tiktokin vaaroista olen kuullut ennenkin, mutta kirja saa huolestumaan entistä enemmän. Ensinnäkin sovellus saa laajat oikeudet puhelimeen ja jakaa mm. käyttäjän yhteystiedot sekä luonnokset eteenpäin. Toiseksi algoritmi on suunniteltu haitallisen koukuttavaksi, jolloin sovellus pilaa ihmisten yöunet ja keskittymiskyvyn. Mikä pahinta, algoritmi tuuttaa tarkoituksella haitallista materiaalia joka johtaa paitsi henkilökohtaisiin ongelmiin (syömishäiriöt, itsemurhat, masennus jne.) myös polarisoi ihmisiä jakamalla kiukuttavia videoita. Kiinassa sovellus on kielletty; paikallinen versio ei toimi öisin ja se algoritmi on erilainen.
Temutus on sekin oma vitsauksensa ja myy turhaa krääsää addiktoiden käyttäjänsä turhaan osteluun. Kortesuo varoittaa myös datan yhdistämisen vaaroista ja potentiaalisesta alttiudesta kiristykselle tulevaisuudessa. Kiinaisilla on aikaa odottaa, joten teinien on syytä olla tarkkana siitä mitä tiktokissa kirjoittaa ja mitä hassutuksia Temusta tilaa. Tuleva pääministeri voi olla ihmeissään, kun pyydetään ihan vaan pikku palvelusta etteivät exälle jaetut nakukuvat ja temun tuhma tilaushistoria vuoda julkisuuteen.
Kortesuo käy myös läpi missin silmienvenyttelykohun, jonka aikana typerät poliitikot antoivat kiinalaisten manipuloida itseään. Kiinan netti ei ole vapaa, eivätkä kiinalaiset edes osaa suomea, joten miksi kukaan edes uskoo asian voivan olla kohu Kiinassa? Anteeksipyytelyn ja Kiinalle kumartelun sijaan olisi pitänyt antaa koko asian olla ja korkeintaan kehottaa missin kaveria käyttäytymään paremmin. Nyt annettiin helppo propagandavoitto.
Kiinan aivosota länttä vastaan on kiinnostava kirja varsinkin yhdistettynä aiemmin lukemaani Punaisen Keisarin kaverina. Kiina haluaa palauttaa vanhan valta-asemansa, joten kallistun siihen, että kirja on vakava kehotus harkita omaa toimintaansa. Suosittelen tutustumaan.
