Pahan Verkko on toinen osa Jessica Niemi -sarjassa. Tällä kertaa rikosylikonstaapeli Niemi saa tutkittavakseen kaksi tapausta: tunnettu somettaja on kadonnut Helsingin edustalla majakkasaarella ja Aurinkolahden rantaan on ajautunut ruumis. Ei liene yllätys, että tapaukset liittyvät toisiinsa.
Toinen osa sarjassa on lievä parannus surkeasta juonispagetista kärsivään avausosaan nähden. Silti tämäkin on suoraan sanottuna aikamoista kuraa, eikä tarina lähde missään kohtaa oikein kunnolla liikkeelle. Tässä mättää kaikki.
Ensinnäkin teennäiset jännitteet henkilökemioissa ovat jotenkin keksittyjä ja niiden seuraukset ennalta-arvattavia. Syöpään kuolleen Erne Miksonin tilalle tullut pilkkua viilaava esinainen on hahmona jotenkin kökkö ja ennalta-arvattava. Samoin työkaveri, joka kyräilee Jessicaa tämän kuksittua vahingossa kollegan poikaystävää jää jotenkin vajaaksi. Ei vaan lähde.
Toiseksi Jessican skitsofreniakohtaukset, joissa hän juttelee äitinsä kanssa, menevät ihan yli tajunnan. En ymmärrä mitä lisäarvoa ne tarinalle tuovat.
Kolmanneksi juoni vuotaa kuin pastasiivilä. Lukijaa yritetään ensin huijata sivuraiteelle, ja sitten korjata tilanne entistä epäuskottavammilla taikatempuille. Ehkä tästä joku innostuu, mutta minä en.
Pahan verkko on yksinkertaisesti pohjanoteeraus. Jos jotain positiivista hakee, niin tämän kökkäreen käännösoikeuksien myynti 38 maahan on hatunnoston arvoinen suoritus, vaikka ostopäätös lieneekin tehty vanhojen meriittien pohjalta. Max Seeckiin tutustuminen kannattaa aloittaa ehdottomasti Hammurabin enkeleistä, koska Daniel Kuisma -sarja on toimivaa tavaraa.
Arvosana: 1+/5
